Yhteystiedot


Pekka Murto

044 9763 777

murto.p@gmail.com

Uutiset

26.3.2016Kirjoitan nyt myös Uuden Suomen PuheenvuoroonLue lisää »4.10.2015Uusi luottamustehtävä Y-säätiön valtuuskunnassaLue lisää »1.4.2013Paikka HUS:n hallituksessa vaalikaudella 2013-1016Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:170627 kpl

Sukupuolineutraalit lelumainokset ja monikulttuuriset sadut

Sunnuntai 17.2.2013 klo 20:14


Olemme saaneet kautta historian paljon vaikutteita Ruotsista. Siinä ei ole mitään vikaa ja suhtaudun asiaan myönteisesti. Ylellä menossa olevat tv-sarjat ”Suomi on ruotsalainen” ja ”Kuninkaidemme jäljillä” ovat myös suuria suosikkejani. Oma myönteinen suhtautumiseni on lähtöisin jo lukio-ajoilta, kun historian kiinnostukseni kautta ymmärsin kunnolla Ruotsin merkityksen ja itäisen valtakunnanpuoliskon täysin tasa-arvoisen osuuden valtakunnassa.

Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin tapahtunut tiettyä äärimmäisyyksiin menoa ”tätisosiaalidemokraattisen” ajattelun myötä. Sellaisena ilmiönä näen esimerkiksi sukupuolineutraalit lelukatalogit. Tuntuu jotenkin keinotekoiselta, melkein sairaalta nähdä pikkupojan leikkivän kuvassa nukella. Lapsilla on oikeus omiin valintoihin ja elämiseen omassa leikkien maailmassa, johon aikuisten ei tarvitse liian tosissaan puuttua. Tietysti vastapainona pitää olla hyvä kotikasvatus ja kuri, joka tuo turvallisuutta. Pikkutytöt saavat leikkiä autoilla ja pikkupojat nukeilla, jos niin haluavat. On ihan hyvä, että tytöillä on ”teknisiä leluja” ja pojilla vaikka jotain hoivajuttuja, mutta jos aletaan ehdoin tahdoin tällaista ajattelua luomaan se tuntuu omituiselta ja vähän pelottavaltakin.

Samaan viiteryhmään kuuluvat monikulttuuriset sadut, joihin väkisin laitetaan erivärisiä lapsia historiallisesti hyvin yhtenäisessä maassa. Näin kävi myös Finlandia-palkinnon voittaneen Ulla-Lena Lundbergin teokselle Jää, joka kertoo nuoren papin perheestä pienessä saaristoseurakunnassa. Ruotsiin teosta haluttiin myös paljon, mutta siihen piti ensin tehdä monikulttuurisempia hahmoja. Onnittelen lämpimästi voittajaa, enkä halua millään lailla sekaantua poliittisesti lastenkirjan sisältöön, palkinnon saajan valitsi tasavallan presidentti ja hän näki siinä myös yhteiskunnallista sanomaa. Onhan meillä toisaalta jo Suomessakin ajan kuvaan muokattu Mannerheim-dokumentti. En usko, että Suomen marsalkka – sekä presidentti ­− siitä ilahtuisi, Saksan vastavierailun 27.6.1942 uutiskatsaustakaan hän ei olisi millään halunnut julkaista.

Avainsanat: Ruotsi, Yle, tätisosiaalidemokratia, lelumainos, Finlandia-palkinto, Mannerheim


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini