Yhteystiedot


Pekka Murto

044 9763 777

murto.p@gmail.com

Uutiset

26.3.2016Kirjoitan nyt myös Uuden Suomen PuheenvuoroonLue lisää »4.10.2015Uusi luottamustehtävä Y-säätiön valtuuskunnassaLue lisää »1.4.2013Paikka HUS:n hallituksessa vaalikaudella 2013-1016Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:132110 kpl

Näkemyksiä uuteen teknologiaan

Sunnuntai 21.6.2015 klo 20:44

Akkuteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia esim. autoteollisuudelle mm. uusien litiumioniakkujen myötä. Sähköautot ovat tulevaisuuden autoja, mutta Suomi ja esim. Helsingin kaupunki ovat tälläkin alalla pahasti jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Norjaan. Monet päättäjät lähinnä hermostuvat, jos heille puhuu sähköautoilun hyödyistä. Tällä hetkellä sähköautojen latauspisteet ja –pysäkit vievät myös Helsingin keskustan alueella paljon tilaa. Sen lisäksi, että moni päättäjä rakastaa fossiilisilla ajettavia autoja, puuttuu heillä aivan selvästi myös ymmärrystä sähköautoteknologian suuntaan. Moni sähköautolla ajamista kokeillut ennakkoluuloinen on ollut aivan säpinöissään mm. sähköauton hyvästä kiihtyvyydestä. Tällaista kommenttia kuulin toukokuussa EYSin kurssilla, kun Veikka Pirhonen kävi puhumassa meille sähköautoilusta.

Sähkömoottori on hyvin kulutushyöty-tehokas voimanlähde. Suurin ongelma lienee vielä tällä hetkellä sähköautojen akkujen lyhyt kestoaika, mutta teknologia menee tälläkin alueella eteenpäin tehokkaampien akkujen myötä. Tilanteeseen vaikuttaa myös nykyisen autoteollisuuden voimakas lobbaus fossiilisilla polttoaineella kulkevan yksityisautoilun puolesta.

Euroopan komission valkoisen kirjan mukaan: Tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä ja että ne poistetaan kaupungeista asteittain vuoteen 2050 mennessä. Sähköinen liikenne vähentää merkittävästi öljyriippuvuutta, kasvihuonekaasupäästöjä sekä paikallisia ilmansaasteita ja meluhaittoja. Sitä on täydennettävä kehittämällä uusille ajoneuvoille asianmukaisia tankkaus- tai latausinfrastruktuureja.”

(Helsingin kaupunki: Sähköistyvän liikenteen ohjausryhmän raportti 2011–2012, 1).

 

Arvioiden mukaan Helsingin ajoneuvokannasta 20–50 % on ladattavia sähkö- tai hybridiajoneuvoja. Oma mielipiteeni on, että puolet henkilöliikenteen ajoneuvoista osuu lähemmäksi oikeaa. Pirhosen mukaan (EYS luento 7.5.2013) Suomessa tehdään tällä alueella maailmanluokan juttuja.

 

On katsottu tarpeelliseksi, että Helsingin kaupunki nimeää ohjausryhmän valmistelemaan Helsingin kaupungin sähköistyvän autoliikenteen kehitysohjelmaa 2020 sekä koordinoimaan kaupungin kehitystoimia kansallisessa sähköistyvän liikenteenkehityshankkeessa vuosina 2013–2015 yhteistyössä valtion ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.
 

Katson fossiilisten polttoaineiden loppuessa sähköautoilussa olevan ratkaisun yksityisautoilun puolella. Vetyteknologia on kallista ja vaatii kokonaan uuden infrastruktuurin. Vedyn varastointi veisi tilaa ja aikaa. Vastaavasti biopolttoaineet toimivat kyllä muuten, teknologia on jo olemassa, mutta niiden tuottaminen vie vielä ruoantuotantoakin enemmän tilaa ja energiaa, mitä maapallolla ei enää ole. Maapallolla on liikaa ihmisiä ja erittäin tärkeänä pidän mahdollisimman hyvää valistusta ruoan kokonaiskäytön ja kunnioittavan käytön puolesta. Esimerkiksi ylijäämä kouluruoan tarjoamista köyhille pidän erittäin kannatettavana asiana. Puolueen pitää tukea pyrkimyksiä ravinnon 100 prosenttisen käytön puolesta, lisäksi pitää tukea kotimaista elintarviketeollisuutta.

Suora sähköveto on ympäristöystävällisin vaihtoehto myös joukkoliikenteessä junien, metrojen ja ratikoiden osalta. Sähköä voidaan myös tuottaa miten vain. Raideliikenne ei sellaisenaan ole vielä ympäristöystävällistä, vaan vasta käyttövoima (sähkö) tekee siitä sellaisen. Se on myös rataan rajattua, sen sijaan linja-auton palvelukyky kaupungeissa on huomattavasti suurempi. Joukkoliikenne kannattaa siellä missä on joukkoja. Kyse on siitä, millaisen liikennejärjestelmän me haluamme. Näissäkin asioissa voisi toiminnan aloittaa pääkaupunkiseudulta kokeillen ja näyttäen esimerkkiä muualle Suomeen. Tällä hetkellä ”muu Suomi” ottaa ensi askeleita yhteisen matkakortin kanssa.

 

Eräiden tutkimusten mukaan liikenteen osuus kokonaispäästömäärästä jää hieman yli 10 prosenttiin, mutta sekin on enemmän kuin ei mitään. Tiivis yhdyskuntarakenne ei ratkaise vielä hiilijalanjälkeä, vaan kulutus ratkaisee. Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Saksassa valtio tai osavaltio tukee autojen yhteiskäyttöä. Tässäkin puolueemme voisi profiloitua ja ottaa hyväksi havaituista malleista esimerkkiä.

 

Lähteet: Mäkelä, Kari: Liikenteen energiankäyttö ja päästöt – LIPASTO. EYS 6.5.2013

             www.momo-cs.eu Valtion tuki autojen yhteiskäytölle

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Akkuteknologia, sähköauto, autojen yhteiskäyttö, fossiilinen polttoaine, vetyteknologia