Yhteystiedot


Pekka Murto

044 9763 777

murto.p@gmail.com

Uutiset

26.3.2016Kirjoitan nyt myös Uuden Suomen PuheenvuoroonLue lisää »4.10.2015Uusi luottamustehtävä Y-säätiön valtuuskunnassaLue lisää »1.4.2013Paikka HUS:n hallituksessa vaalikaudella 2013-1016Lue lisää »

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:170664 kpl

HUS:n tulevaisuuden näkymiä

Keskiviikko 21.8.2013 klo 19:44

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin strategian vuosille 2012–2016 voi tiivistää neljään tärkeimpään kohtaan: hyvä potilaiden hoito, korkeatasoinen opetus ja tutkimus, parempi yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa sekä vaikuttava, kilpailukykyinen toiminta. Vuonna 2012 potilaita hoidettiin enemmän kuin koskaan. Jonotusajat pysyivät suurin piirtein sallituissa rajoissa ja potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Haasteitakin riittää, joista päällimmäisenä voisin mainita talouden. HUS:ssa on tehty paljon työtä tuottavuuden parantamiseksi. Asukaskohtaiset erikoissairaanhoidon kulut ovat olleetkin maan sairaanhoitopiireistä edullisimmat. Joka kuudes vero-euro menee kunnissa erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuoltoon on vaikea saada osaavia lääkäreitä. Osastonhoitajien tehtäviin on vähän hakijoita. Jokaisella ammattikorkeakoululla on oma opetussuunnitelma sairaanhoitajakoulutuksiin ja pelkästään Uudellamaalla niitä on neljä. Vaikka kilpailu yleensä onkin hyvästä, johtaa se tässä tapauksessa turhiin päällekkäisyyksiin. HUS:n ja perusterveydenhuollon sujuva yhteistoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan yhteisesti hyväksytty työnjako ja yhtenäiset toimintatavat. Erittäin tärkeänä pidän toimivan ja yhdenmukaisen potilastietojärjestelmän saamista käyttöön. Se nopeuttaa toimintaa, vähentää päällekkäisyyksiä ja koituu siten tavallisen potilaan, kuten myös hoitohenkilökunnan eduksi. Niiden hankinta yhteisin kuntavoimin on käynnistetty. Todellisuudessa tarvitsemme sellaisen tietotekniikan kärkimaana yhtenäisenä valtakunnallisesti, on ihmeellistä ettei sellaista ole vielä Suomeen järjestetty. Tiivistäen ongelmana ovat tilat ja tietojärjestelmä. Meneillään on ns. APOTTI-hanke kuntien ja HUS:n asiakas- ja potilastietojärjestelmän osalta. Vastaavasti uusien tilojen hankkimisen lisäksi joudutaan nykyisin korjaamaan yhä enemmän myös vanhoja. Nykysuuntauksena on yhden hengen huoneiden rakentaminen, siitä olen saanut kahdenlaista palautetta: toiset tykkäävät niistä, toiset taas olisivat ainakin osan ajasta mieluummin muiden seurassa.

HUS:n vahvuutena on osaava henkilöstö sekä vahva side yliopistolliseen opetukseen ja tutkimukseen. Hyksin lääketieteellinen tiedekunta on arvioitu Euroopan viidenneksi ja maailman 42. parhaimmaksi, joka ei ole huono saavutus ollenkaan. Tutkimuksen painoaloina ovat: syöpien pahanlaatuinen kasvu, tulehdustaudit, metaboliset taudit sekä degeneratiiviset taudit. Perusopiskelijoita on n. 1000, erikoistuvia lääkäreitä n. 2000 ja väitöskirjaoppilaita n. 900, työharjoittelijoita HUS:n sairaaloissa on vuosittain n. 4000. Kliinisen lääketieteen puolella suomalaisiin tutkimuksiin viitataan alan ammattilehdissä eniten koko maailmassa, esimerkiksi syöpätutkimuksissa meillä on huomattava johto. Samanaikaisesti valtion alalle ohjaama tutkimus- ja koulutusrahoitus on laskenut tasaisesti. Tosiasia on kuitenkin että tutkimus säästää rahaa. Kliinisen lääketieteen tutkimus on luonut myös paljon teknologiateollisuutta, se on jäänyt monilta huomaamatta informaatioteknologiaan painottuneen julkisuuden myötä.  Erikoissairaanhoidon ja varsinkin sen vaativimman osan korkeatasoinen ja tehokas järjestäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa. Sama koskee lääketieteellistä ja muutakin yliopistotasoista tutkimusta. Vain suuri sairaalaorganisaatio kykenee turvaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. HUS:n hallitus kannattaa yksimielisesti HUS:N ja HYKS:n säilyttämistä yhtenä kokonaisuutena. HUS perustettiin 13 vuotta sitten, koska Uudenmaan erikoissairaanhoidossa oli silloin päällekkäisyyksiä, kilpavarustelua, ylikapasiteettia ja heikkoa koordinointia. HUS on koko toimiaikansa osoittanut tehokkuutta, eikä sen pilkkomiselle ole minkäänlaisia perusteita.

Vuonna 2012 päätettiin myös suurista investointihankkeista. Suurimmat kaudella 2013–2016 käynnistyvät rakennushankkeet ovat uusi Lastensairaala ja Traumakeskus-syöpäkeskus Meilahteen. Vuonna 2014 valmistuu Meilahden tornisairaalan peruskorjaus sekä Meilahden maanalainen huoltopiha. Vuonna 2015 valmistuu Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus, Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus, sekä Lohjan sairaalan psykiatrian lisärakennus. Sydäntäni lähellä on tietysti uusi Lastensairaala, jonka on tarkoitus valmistua 2017. Sen rakentaminen Meilahden alueelle on välttämätöntä nykyisten tilaongelmien vuoksi. Hankkeen rahoitukseen käytetään valtion-, HUS:n-, sekä vieraan pääoman rahoitusta. Lisäksi on tarkoitus saada 30 miljoonaa euroa kansalaiskeräyksen tuottona, siihen voi jokainen halukas osallistua ja raha menee varmasti hyvään tarkoitukseen. Hankkeesta saat lisää tietoa täältä: http://uusilastensairaala2017.fi/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HUS, potilaiden hoito, opetus ja tutkimus, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, osastonhoitaja, hoitohenkilökunta, APOTTI-hanke, HYKS, uusi lastensairaala